Esman Tietopankki osa 1. PERUSASIOITA

Tiistai 27.3.2018 - Esma Haddas


Esman tietopankki

Osa 1.

 

Ratsastuksen perusasioita

 

On ihan sama mitä ratsastuksen alalajia harrastaa, kaikkia vähän omaksi huvikseen omalla hevosella tai ratsastuskoulussa tuntiratsastajana, kaikessa pätee samat perusasiat.

 

”Ilman tahtia ei ole asianmukaista ratsastusta.”

– Nuno Oliviera

 

Tahti on siis perusta koko ratsastukselle. Se on ikään kuin pyramidin pohja. Pyramidin huipulla kaikista korkeimpana kohtana on kokoaminen.

 

Tahti ja rytmi on kaksi eri asiaa, vaikka ne käyttökielessä sekoitetaankin ja niistä puhutaankin usein samanaikaisesti.

Mitä tahti sitten on?

Tahti on hevosen poljentojen säännöllinen mitta. Se on erilainen eri hevosilla. Itse ymmärrän parhaiten tahdin muistelemalla pianotuntia ja metronomia pianon päällä antamassa soitolleni tahdin. Täp - täp - täp - täp - täp - täp..

Ravi on kaksitahtinen askellaji (tik – tak / tik – tak..)

Laukka on kolmetahtinen askellaji (tik –tak –tok / tik –tak – tok .. )

Käynti on nelitahtinen askellaji. (tik –tak -tok –tuk/ tik – tak – tok – tuk ..)

 Tähän yhteen tahtiin (täp) mahtuu siis jalkaparien rytmi. Ravissa siis:
Sieppaa.PNG
 

     Rytmi taas on tahdissa tapahtuvaa liikkeen toistoa tahdin poljentojen aikana. Se on ikään kuin liikkeen toteuttamista tahdissa. Pianoa soittaessa minulla on tahti, jossa pysyn. Erilaiset nuotit sovitan tahtiin, ja kuinka ne soitan, siitä tulee rytmi.

    Tempo taas on se nopeus, jolla etenen pianokappaleessa tai hevosen selässä.  Hitaassa tempossa on aikaa ratsastaa tai soittaa rauhassa tahti ja löytää kaunis ja rento rytmi, nopeassa tempossa tahdissa pysyminen ja rytmin säilyttäminen puhtaana on vaikeampaa.  Helppoa eikö? :)

Rentous taas on sitä, kuinka pehmeästi ja notkeasti pystymme soittamaan nuotit tahdissa tai saada hevosen liikkumaan tahdissa. Kun Tempo kiihtyy, tahdissa pysyminen muuttuu vaikeammaksi ja jännittymisen riski kasvaa, jolloin saatamme kadottaa rentouden.

 

Lennokkuus on Impulssia eli aktiiivisuutta.

Kun siirryt harjoitusravista keskiraviin ja takaisin, tahti ei muutu, vain hevosen askelpituus muuttuu, eli tempo kasvaa. Hevonen etenee uralla nopeammin samassa tahdissa. Suoritat voltin ja tahti säilyy samana kuin suoralla uralla. Kaikkeen tähän tarvitaan aktiivisuutta, eli liikkeen energiaa.

 Aktiivisuus on sitä, että hevonen haluaa liikkua. Puhumme eteenpäin pyrkimyksestä, lennokkuudesta.  Aktiivisuus ei missään nimessä tarkoita, että hevonen ”juoksee alta”, eli liikkuu liian kovassa vauhdissa.  Sen vuoksi kehitämme sen tasapainoa ja tottelevaisuutta, kykyä odottaa ratsastajaa aktiivisessa liikkeessä. Jos aktiivinen hevonen pääsee juoksemaan, se pudottaa esteitä, menettää tasapainonsa kaarteissa ja  liike muuttuu kiireiseksi ja jäykäksi.  Jännityneeseen tilaan ratsastettu tai vahingossa jännittyneeksi päästetty aktiivinen hevonen lähes juoksee esteiden läpi eikä ehdi nousta ylös,  kouluratsu ei ehdi suorittaa tehtäviä oikein ja hermostuu.

 

Tuntuma Tarvitsemme tottelevaisen hevosen, joka odottaa ratsastajan ohjeita. Hevosen tulee olla avuilla, eli se tulee olla ratsastettu tuntumalle. Tottelevainen hevonen vastaa ratsastajan apuihin. Se luottaa ratsastajan käteen ja ottaa kevyen tuntuman. Se kuuntelee pohjetta ja vastaa pidätteisiin. Ratsasta esimerkiksi ympyrällä Keskiravi– koottu ravi – keskiravi. Vastaako hevonen pohkeeseen ja liikkuu eteen pyynnöstä taipuen tuntuman ja tasapainon säilyttäen? Vastaako se pidätteisiin ja tuntuma kuolaimeen pysyy tasaisena tahdin ja muodon säilyessä siirtymisissä?

Vetokilpailu, jossa ohjaspaine kasvaa tuntuman vahvistuessa kuolaimeen hevosen vauhdin hidastumatta, ei ole merkki aktiivisesta hevosesta. Pohjetta vasten kaatuminen, hidas ja vaisu vastaus eteenpäin vieviin apuihin tai muu niskoittelu tarkoittaa kaikki huonosti läpiratsastettua ja tottelematonta hevosta. Onko syy huonossa ratsastuksessa, hevosen nuoresta iästä johtuvassa huonossa tasapainon hallinnassa vai onko hevosella fyysisiä ongelmia, onkin sitten jo ihan toinen juttu.

Suoruus Tasapaino on suoruutta eli kehonhallintaa ja kokoamisen edellytys. Ratsastajan istuntaa ja tasapainoa kehittää monet lajit, kuten jooga, pilates ja balettitanssi. Ajattelen hevosen kanssani balettitunnille tai pilatestunnille. Minä olen ohjaaja ja hevonen oppilas. Minun tulee hallita oma vartaloni niin hyvin, että voin neuvoa ja tukea hevosta kantamaan vartalonsa, löytämään jäsenet ja tasapaino. Minun tulee ratsastajana auttaa hevosta notkistumaan ja vahvistumaan, niin että se pystyy käyttämään molempia puoliaan tasavertaisesti ja kantamaan itsensä kaikilla neljällä jalallaan niin, että minun ratsastajan painoni häiritsee sen tasapainoa mahdollisimman vähän. Suoruus ja suoristaminen on hevosen valmennuksen osa, johon olen itse hurahtanut vallan kokonaan. Olen aivan varma, että niin monet fyysiset vammat ja hevosen hermostumiset ja turhautumiset ja sitä kautta käytösongelmat olisi vältettävissä ratsastajien ymmärtäessä paremmin suoristamisen merkityksen ja käyttäessä enemmän aikaa suoristavien harjoitteiden sisäistämiseen ja opetteluun.

Kokoamisessa haluamme hevosen aktiivisuuden käyttöömme ilman eteenpäin vievää nopeutta. Kokoamiseen tarvitaan kaikkia muita pyramidin osia eli tahtia, impulssia, suoruutta, tuntumaa ja rentoutta.

Kokoamisessa hevosen etuosa kevenee, takaosa laskee ja lisää kantovoimaa niin, että hevosen etulapojen irtonaisuus lisääntyy. Hevosen niska nousee korkeimmaksi kohdaksi ja se on ikään kuin valmis nostamaan etuosansa takajaloillaan kantaen ilmaan.

Kokoamista estehevonen tarvitsee hypätessään korkeita esteitä ja kouluratsu suorittaessaan vaikeita kouluratsastusliikkeitä. Estehevosen tulee liikaa kiirehtimättä hypätä ylös ja venyä korkean esteen yli ja kouluratsun suorittaa esim. laukkapiruetti laukaten paikallaan tai ravata paikallaan piaffia.

Hyvä ja hyödyllinen lause muistaa kokoavassa työskentelyssä on:

Lisäyksestä otat voiman kokoamiseen ja kokoamisesta lisäykseen.

 

Ratsuhevosen koulutusskaala:

 

Tahti - Energia ja tempo

Suoruus – tasapaino, kehonhallinta.

Rentous - Elastinen ja pehmeä, ei hidas ja veltto

Tuntuma -  Yhteys ratsastajaan, hevosen tottelevaisuus ja luottavaisuus ratsastajaan ja avuille, peräänanto. 

Lennokkuus eli Impulssi  - lisääntynyt energia ja työntövoima.

Kokoaminen - lisääntynyt takaosan aktiivisuus, etuosan keveys ja ryhti.

 

Joitain vinkkejä tahdin ratsastukseen

Ratsastajan on itse ymmärrettävä ja opittava tahti. Mikä vaan rytminen soitin kuten rummut, piano tai vaikka peltipurkit yhdessä toisen kanssa soitettuna tai korvakuulokkeista kuunneltua kappaletta seuraten opettavat pysymään tahdissa. Tanssi on myös loistava tahdin tuntemisen ja rytmin kehittäjä.

Hevosen kanssa kaikki perustyö, suorat linjat, voltit, kulmat, siirtymiset, keskiaskellajit tehdään tahti säilyttäen. Kevyen ravin oppiminen on ensimmäinen konkreettinen tahtiharjoitus ratsastajalle hevosen selässä.

Helposti jännittyvä hevonen kiirehtii usein tahdissa. Laiska hevonen hidastaa tahtia. Jäykkä ja huonossa tasapainossa kulkeva hevonen kadottaa tahdin. Ratsastajan tehtävä on tunnistaa tahti ja tukea hevosta säilyttämään tahdin. Ratsastaja tunnistaa ongelmat ja kehittää hevosta niin, että se pystyy suorittamaan vaaditut tehtävät tahdin säilyttäen. Hyvä rytmitaju onkin suuri etu ratsastajalle ja kaikki sitä tukevat harrastukset ovat ratsastajalle suureksi eduksi.

Ratsastajan tulee hakea tahti, jossa hevonen on energinen, mutta kiireetön ja pystyy liikkumaan rentona. Toisilla hevosilla on useita eri vaihtoehtoja liikkua esim. ravissa ja ratsastajan on löydettävä se sopivin tahti, eli liikkeen energia ja tempo, ja keskityttävä tekemään siitä pysyvä tahti hevoselle liikkua ratsastajan kanssa. Ratsastajan tulee siis kouluttaa hevonen pysymään ratsastukselle sopivimmassa tahdissa, eikä mukailla liikaa hevosen menohaluja. Kovin kiireiselle hevoselle voi joutua opettamaan hyvin rauhallisen tahdin ja kouluttaa se ensin pysymään rentona siinä ja vasta sitten lisätä energiaa kun ratsukko on siihen jännittymättä valmis. Tässä näen usein epämääräisyyttä ja hevonen muuttuu jännittyneeksi ja hermostuneeksi ratsastajan osaamattomuuden vuoksi.

 Ihan ensin ratsastajan on siis ymmärrettävä tahdin merkitys!

Toiset käyttävät ravissa ajatusta yk-si kak-si yk- si kak-si.

Minä käytän ajatuksissani sanaa tah- di –kas, tah –di –kas, koska se rentouttaa minua paremmin. yk –si kak-si yk –si kak-si tekee istunnastani jotenkin jäykemmän ja kulmikkaamman. mutta ihan sama miten haluat itse tahtia laskea, tärkeintä on että lasket. :)

 

 

.

 

 

 

Joitain vinkkejä tasapainottoman laukan ratsastukseen

Itse ratsastan paljon suomenhevosilla, joilla on usein mittaviakin tasapaino-ongelmia. Etupainoisena nenä maassa estettä kohti laukkaa kiihdyttävän suomenhevosen kanssa en uskaltaisi hypätä edes ristikkoa.

En mieti lainkaan etuosan pyöreyttä kehittäessäni suomenhevosen tai puoliverisen laukkaa. Tai mietin niin paljon, että alas en nenää ainakaan halua. Koko huomioni keskittyy  tasapainon kehittämiseen, odottamiseen ja siirtymisiin pehmeästi oikeassa asetuksessa aktiivisella takaosalla laukka – ravi – käynti –laukka –käynti – laukka – ravi jne. ja lopulta myös laukassa siirtymisiin askellajin sisällä.  Kun suomenhevonen tai nuori pv on kehittynyt laukan tasapainossa, se hakeutuu sopivalle tuntumalle ja muotoa voi ruveta ratsastamaan pyöreämmäksi. Toisilla tätä edistystä joutuu laukassa odottamaan pitkänkin aikaa, yksilöstä riippuen.

Etupainoinen, päätä alhaalla riiputtava ja kättä vasten nojaava hevonen voi laukata sujuvatkin vastalaukat ja näyttää komealta,  mutta siitä muodosta ei voi hypätä onnistuneesti ja turvallisesti esterataa jos edes yhtä estettäkään.  Varsinkin etupainoisen hevosen etuosa on voimistettava keveäksi, lavat ja rinta ylös, ja niska korkeimmaksi kohdaksi, jotta lähestyminen esteelle onnistuu tai kouluhevonen kykenee kokoamista vaativiin laukkatehtäviin.

Kokoamista harjoitellessa hevonen helposti hermostuu ja kiihtyy.  Työskentely on tehtävä pienissä pätkissä hevosta tarkkaavaisesti kuunnellen, jottei hevonen huolestu ja menetä luottamusta ratsastajaansa ja jännity.  Muutama askel kokoamista kerrallaan ja sen jälkeen venytys.  Ajattelen itse helpompaa tehtävää mukavuusalueena ja kokoamisen siirtävän hevosen pois mukavuusalueelta tai ainakin sen reunalle. Käväisen reunalla ja palaan takaisin helpompaan muotoon tai helpompaan linjaan mukavuusalueelle vahvistaen hevosen luottamusta minuun ja palauttaakseni rentouden. Jos ahnehdin liikaa, huomaan sen hevosen jännittymisenä.  Liian innokas kokoamisen harjoittelu ja siitä johtuva jännittyminen voi myös näkyä hevosen käytöksen muuttumisena jo heti tallissa seuraavan ratsastuskerran alussa. Tällöin jätän muutamiksi päiviksi tai vaikka viikoksi kokoamiset kokonaan pois ja keskityn hevosta venytteleviin, rentouttaviin harjoituksiin.

 

Jos luit näin pitkälle, nyt luet alun uudelleen niin monta kertaa, että ymmärsit lukemasi. Sitten ei muuta kuin hyviä treenejä ja iloa yhteiseen harjoitteluun kaikille tekstin läpikahlanneille lukijoille!

Esma :)

 

 

 

Avainsanat: koulutusskaala, tahti, rentous, tuntuma, suoruus, kokoaminen, lennokkuus, impulssi, esteratsastus, kouluratsastus, ratsastus, hevonen, kenttäkilpailu, työratsastus


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini